Jos tänään kotimatkalla joudun liikenneonnettomuuteen ja vammaudun tai saan sairaskohtauksen ja menetän toimintakykyni, kuka hoitaa asioitani? Tietysti puolisoni tai aikuiset lapseni. Vai onko se niin…?
Lakimies Vesa Anttila kävi syyskuussa Porvoossa luennoimassa aiheesta edunvalvontavaltuutus. Usein luullaan, että puoliso tai muut omaiset voivat hoitaa asioita näissä edellä kuvatuissa tilanteissa. Näin asia ei välttämättä kuitenkaan ole, koska toisen asioita hoitaakseen tulee henkilöllä olla asianmukaiset valtuutukset.
Edunvalvontavaltuutus on hyvä keino varautua tulevaisuuteen. Se on valtakirja, jolla voi itse etukäteen sopia asioidensa hoidosta, jos oma toimintakyky esimerkiksi sairauden takia heikkenee. Edunvalvontavaltuutuksessa määritellään ne asiat, joita valtuutus koskee ja nimetään se luotettava henkilö, jolle valtuutus halutaan antaa. Edunvalvontavaltakirjan laatija eli valtuuttaja valitsee itse, kuka on se henkilö, esimerkiksi sukulainen tai ystävä, jonka haluaa hoitamaan asioitaan. Tämän henkilön, eli valtuutetun kanssa keskustellaan valtakirjasta etukäteen ja varmistetaan, että hän on suostuvainen tehtävään. Valtuutettu voidaan valtuuttaa huolehtimaan esimerkiksi omaisuuteen ja talouteen liittyvistä asioista ja itseä kokevien asioista, kuten terveyden- ja sairaudenhoidosta. Valtuutetun tehtävänä on myös varmistaa se, että etukäteen kirjallisesti ilmaistuja hoitotahtoja ja hoitotoiveita noudatetaan. Edunvalvontavaltuutettu saa valtuudet toimia potilaslain mukaisena laillisena edustajana, joten hänen asemansa on virallinen kaikissa hoitoa koskevissa laitoksissa. Hoitotahdon yli ei voida kuitenkaan kävellä missään tilanteessa.
Hoitoon ja huolenpitoon liittyvissä tilanteissa viranomaisten salassapitovelvollisuus on laaja. Edunvalvontavaltakirjassa voi myös määrätä läheisilleen tietojensaantioikeuden, jotta heillä on tarvittaessa mahdollisuus saada valtuuttajasta salassa pidettäviä tietoja.
Milloin edunvalvontavaltuutus tulee tehdä?
Edunvalvontavaltuuttajan tulee olla edunvalvontavaltuutuksen allekirjoitushetkellä oikeustoimikelpoinen. Valtakirjan allekirjoittavat myös todistajat, joiden tehtävä on todistaa, että valtakirja tehdään valtuuttajan vapaasta tahdosta. Valtuuttaja voi myös määritellä, miten valtuutetun toimintaa valvotaan. Edunvalvontavaltuutusta säilytetään niin kauan, kunnes tarve sen vahvistamiselle ilmenee. Tehty edunvalvontavaltuutus on suositeltavaa antaa valtuutetulle säilytettäväksi. Jos valtakirjan laatija tulee kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan, valtuutettu pyytää maistraattia vahvistamaan valtakirjan. Valtuutus tulee voimaan, kun maistraatti sen vahvistaa. Lisäksi tarvitaan lääkärinlausunto valtuuttajan kyvyttömyydestä huolehtia asioistaan. Myös jo vahvistetun valtuutuksen mahdollinen peruutus on vahvistettava maistraatissa.
Kuva Anne Haavisto
Moni voi jättää edunvalvontavaltuutuksen laatimatta sen vuoksi, että on olemassa läheinen, joka voi hoitaa asiat, vaikka itse tulisikin toimintakyvyttömäksi. Tämä pitää sinänsä paikkansa: jos henkilö ei itse pysty järjestämään omien asioiden hoitoa, on hänelle tarvittaessa määrättävä edunvalvoja. Holhoustoimen edunvalvontapalvelut ovat osa maistraatin oikeusturvapalveluprosessia. Prosessin tarkoituksena on huolehtia siitä, että henkilö joka ei itse pysty hoitamaan asioitaan, saa edunvalvojan, jonka toimintaa maistraatti valvoo. Edunvalvoja voidaan määrätä täysi-ikäiselle, joka esimerkiksi heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi ei itse kykene huolehtimaan itseään tai varallisuuttaan koskevista asioista.
Edunvalvojaksi nimetään usein läheinen henkilö, kuten puoliso tai oma lapsi. Edunvalvojan tehtävässä läheiselle tulee kuitenkin uusia velvoitteita, kuten vuositilin laatiminen ja tarkastaminen maistraatissa sekä lupien hakeminen maistraatista. Edunvalvonnasta aiheutuu siis väistämättä byrokratiaa ja kustannuksia.
Mikäli laatii itselleen edunvalvontavaltuutuksen, ei edunvalvontaan tarvitse joutua. Edunvalvonnan sijasta lainsäätäjä on siis mahdollistanut edunvalvontavaltuutuksella joustavamman vaihtoehdon omien asioiden järjestämiseen. Läheinen voi siis hoitaa kaikki asiat kirjallisen edunvalvontavaltuutuksen avulla ilman maistraatin vuosittaista valvontaa tai byrokratiaa.
Edunvalvontavaltuutus sisältää erittäin tärkeitä asioita itselle, joten on tärkeää miettiä edunvalvontavaltuutuksen sisältämiä asioita ajoissa ja hätiköimättä. Edunvalvontavaltuutusta voi toki päivittää tarpeen mukaan, mutta jokainen tarvitsee edunvalvontavaltuutuksen huomisen varalle nyt ja heti. Tärkein syy, miksi edunvalvontavaltuutus on hyvä laatia on se, että silloin saa itse päättää miten omat asiat hoidetaan, eikä päätöstä tee holhousviranomainen.
Lähteet ja lisätietoja:
https://edunvalvontavaltuutus.com/
https://www.muistiliitto.fi/fi/etuudet-ja-oikeudet/edunvalvontavaltuutus
Pamela Stenberg, sosiaali- ja potilasasiamies
Monica Blomqvist-Åkermarck, suunnittelija
Sosiaalialan osaamiskeskus Verso 