Nykyhallituksen rahalliselta panostukseltaan mittavin muutosohjelma LAPE on tähdännyt lapsi- ja perhepalvelujen uudistamiseen vuosina 2016-2018 siten, että palvelut vastaavat nykyistä paremmin lasten, nuorten ja perheiden tarpeita. Ensisijaista uudistuksessa on se, että lapset ja perheet saisivat apua ja tukea oikeaan aikaan.
Yhtenä keinona tavoitteeseen pääsemiseksi on kehitetty perhekeskustoimintamallia, jolla haetaan ratkaisua hajanaisen palvelujärjestelmän kyvyttömyyteen vastata lasten ja perheiden avuntarpeisiin viivyttelemättä ja kustannusvaikuttavasti. Perhekeskustoimintamalli kokoaa kaikki perheen tarvitsemat palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi. Taustalla on ajatus, että viivästynyt avuntarpeisiin vastaaminen, palvelujen pirstaleisuus ja palvelukulttuurin ongelmat johtavat lasten, nuorten ja perheiden ongelmien monimutkaistumiseen, pahoinvointiin, eriarvoistumisen lisääntymiseen ja syrjäytymiseen. Koska tästä seuraavat inhimilliset ja taloudelliset kustannukset ovat tarpeettoman suuret, ongelmien kasautumista ja vaikeutumista halutaan ennaltaehkäistä. Tähän muutokseen pystymme vastaamaan siten, että viranomaiset, järjestöt, seurakunnat ja kunnat suunnittelevat ja tekevät työtä yhdessä, unohtamatta perheiden osallisuutta.
Perhekeskus Päijät-Hämeeseen
Päijät-Hämeen maakunnallisessa LAPE-työssä yhtenä tavoitteena on ollut kehittää tälle maantieteelliselle alueelle toimiva perhekeskustoimintamalli. Mietinnässä on ollut, mitä perhekeskus täällä voisi tarkoittaa, mitä sen pitäisi sisältää, missä sen pitäisi sijaita ja onko perhekeskus enemmän fyysinen paikka vai onko se tarjontaa verkossa?
Asia on edennyt vilkkaassa ja vaiherikkaassa vuoropuhelussa viimeisen puolentoista vuoden ajan ja tulosta on syntynyt. Perhekeskustoimintamalli Päijät-Hämeessä tulee olemaan paitsi fyysinen ja toivottavasti digitaalinen, mutta myös pitkälti mentaalinen asia.
Perhekeskuksen suunnitteluryhmä Orimattilassa
Digitaalisten palvelujen kehittyminen on tärkeää. Digitaalisen perhekeskuksen osalta seuraamme valtakunnallista kehittämistä. Sen edetessä saamme yhteisen pohjan, jolle siirtää oman maakuntamme tiedot. Fyysisten perhekeskusten osalta ollaan hahmottelemassa sitä, että Päijät-Hämeessä olisi jatkossa mahdollisesti seitsemän perhekeskusaluetta: kolme Lahden eri kaupunginosissa ja neljä maakunnan muissa
kunnissa siten, että ne palvelisivat koko maakuntaa. Toiminta on käynnistynyt vaiheittain. Vuonna 2018 kolme perhekeskuspilottia ovat tutkineet, mitä edellytyksiä perhekeskustoiminnalle ja yhteistyölle on. Ensi vuonna kehittäminen jalkautuu koko maakunnan alueelle.
Perhekeskuksessa ei jää yksin
Ehkä merkittävin asia on kuitenkin mentaalisen perhekeskuksen kehittyminen. Mentaalinen, asenteellinen tai verkostomainen perhekeskus rakentuu tiedolle, tunteelle ja kokemukselle siitä, että apua ja tukea on tarjolla, jos ja kun siihen on tarve. Asiakkaalle halutaan antaa kokemus siitä, että on olemassa paikka ja/tai ihminen, joka jakaa hänen kanssaan mieltä painavan asian. Kokemus johtaa tunteeseen siitä, että ei ole yksin ja olo helpottuu yleensä heti. Myös huolen vastaanottavalla ammattilaisella tai vapaaehtoisella pitää olla luottamus saatavilla olevaan apuun ja tukeen. Kun ei tunne jäävänsä yksin, uskaltaa kantaa vastuuta.
Perhekeskustoimintamalli rakentuu pitkällä tähtäimellä monen suuntaiseen luottamukseen. On luotettava ammattilaisten kykyyn arvioida perheen tilannetta ja siihen, että yhteistyötä edellytettäessä selkänoja löytyy muista ammattilaisista yksittäiselle työntekijälle.
Toimintamalli käynnistyy vuoden 2019 alussa. Parempaa tulosta LAPE- muutosohjelmasta voisi tuskin toivoa. Toimintamallin vaikuttavuudesta tuloksia on odotettavissa muutamien vuosien kuluttua.
Marita Moisander-Pohjonen, projektisuunnittelija
Tuija Åstedt, projektipäällikkö
Huomisen hyvinvointia lapsille ja perheille Päijät-Hämeessä
LAPE -muutosohjelma, Päijät-Häme
Päijät-Hämeen Perhekeskus-logon on suunnitellut Johanna Järvelä
Sosiaalialan osaamiskeskus Verso 